Saimaan ammattiopisto sampo

Meidän Sampo – kuin yhteinen olohuone

12 joulu, 2024

Saimaan ammattiopisto Sampo on yksi Etelä-Karjalan merkittävimmistä työnantajista ja valtakunnan mittakaavassa keskikokoinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Henkilökuntaa on noin 400 ja uusia työntekijöitä etsitään parhaillaan kymmeneen eri tehtävään. Mutta millainen Sampo on työnpaikkana? Annetaan työntekijöiden kertoa.

– Sampossa viihdytään ja Sampossa on kuuleva työyhteisö, jossa pääsee osalliseksi ja osallistumaan. Olen myös viehättynyt strategiasta, joka täällä on – yhteiseen suuntaan meneminen on minun suosikkikohtani siinä, sanoo Johanna Wahlman, opettajavalmentaja.

Yksi Sampon vahvuuksista on sen tiimioppiva toimintakulttuuri, joka näkyy työskentelytavoissa, työilmapiirissä sekä opetuksessa. Tiimioppiminen tarkoittaa yksikertaisuudessaan yksilön oppimista yhdessä muiden kanssa – tiimissä. Kyse ei ole pelkästään ryhmässä tehtävästä työskentelystä, vaan vuorovaikutuksellisesta toiminnasta, jossa jokaisella tiimin jäsenellä on vastuu omasta ja yhteisestä oppimisesta. Sampo siirtyi tiimiorganisaatioon vuoden 2023 alusta.

Sitä edelsi monen vuoden valmisteleva työ.

– Tällä hetkellä meillä Sampossa on yli 70 tiimivalmentajaa ja ihmevalmentajaa, tähän on panostettu valtavasti. Jokainen uusi työntekijä käy tiimistartin, että pääsee tiimikulttuuriin sisään, kertoo markkinointi- ja kehittämiskoordinaattori Marja Akkila.

Jaettu vastuu, sama päämäärä

Tiimioppiva organisaatio tekee Samposta ainutlaatuisen työympäristön niin opettajille kuin muulle henkilökunnallekin. Se lisää paitsi osallisuuden tunnetta, myös parantaa työntekijöiden työhyvinvointia, kokee ruotsin ja englannin kielen opettaja Leena Hänninen.

– Itse tiimit ovat hyvinvoinnin tukemisen kannalta tärkeä keino: kun tiimissä jaetaan vastuuta, se auttaa jaksamaan paremmin arjessa eikä työpäivät veny, hän sanoo.

Opetuksessa tiimioppiminen muuttaa opettajan roolia enemmänkin valmentajaksi opiskelijoiden oppimisprosessissa. Opettajan tärkein tehtävä kannustaa aktiiviseen osallistumiseen ja oppimiseen tiimissä.

– Meillä jokainen koulutusala eli opetustiimi voi itse suunnitella, millä tavalla opitaan mitäkin, kertoo järjestelmäkehittäjä Mikko Pöllönen.

– Tutkinnon perusteet antavat raamit, miten tutkinnon osaaminen osoitetaan. Itse osaamisen hankkiminen tapahtuu vapaammin ja sen toteutus on opetustiimien käsissä, hän jatkaa.

– Opettajan vastuulla on varmistaa, että jokainen oppii. Opiskelijalle tulee syntyä tunne siitä, että häntä tuetaan ja hänet huomataan, ja että häntä kannustetaan siinä, että opinnot etenevät, sanoo hiusalan opettaja Johanna Ukkonen.

Omannäköinen työ, yhteinen tulevaisuus

Se, mistä Sampo saa henkilöstöltä erityisesti kehuja, on henkilöstön ammatillisen kehittymisen tukeminen ja sen kautta omanlaisen urapolun mahdollistaminen.

– Voit olla mitä vain, ole sinä – se kuvaa hyvin omaakin uraa Sampossa. Aika monta erilaista tehtävää on näihin vuosiin mahtunut. Kaikki muutokset on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä, Pöllönen sanoo.

Hän tuli taloon vuonna 2011 prosessialan opettajaksi. Nykyään hän tekee järjestelmäkehittäjän tehtäviä suunnittelutiimissä – ja on toiselta ammatiltaan maanviljelijä.

– Sampo on myös hyvin joustava työnantaja, jonka leivissä omannäköinen työ on mahdollista. Kaikilla työnantajilla ei onnistuisi toisen, hyvin kausiluonteisen työn tekeminen oman päivätyön ohessa.

Hänninen ajattelee samoin.

– Sampossa joustetaan ja räätälöidään työnkuvia: itsekin teen opettamisen lisäksi projektipäällikön hommia ja lukujärjestyksiä. Kun pyysin, että haluaisin työnkuvaani myös muuta kuin opettamista, se otettiin huomioon ja mahdollistettiin, hän sanoo.

Tiimiorganisaatiossa painotetaan henkilöstön välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista, mikä edistää oppimista ja taitojen kehittymistä entisestään. Elintärkeä osa tiimiorganisaatiota on myös talon oma valmennustiimi, joka nimensä mukaisesti valmentaa ja sparraa tiimejä oppimaan yhdessä.

– Aina ei välttämättä tarvitse ulkopuolista koulutusta, täällä opitaan toisilta tiimidialogien kautta”, Ukkonen sanoo ja Akkila lisää, että jokainen voi loistaa omilla taidoillaan.

– Oleellista on, että tiimeissä kehitetään ratkaisuja, joissa kaikkien osaaminen tulee hyödynnettyä. Kaikkien ei tarvitse olla kaikessa hyviä, vaan jokainen pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan ja samalla oppimaan muilta.

Selkeä, yhteinen suunta

Sampo etsii työyhteisöön rohkeita, monipuolisia, motivoituneita ja tulevaisuusorientoituneita henkilöitä, jotka jakavat organisaation arvot, sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja haluavat kehittyä.

Vastavuoroisesti Sampo tarjoaa innostavan ja kannustavan työympäristön sekä mahdollisuuden osallistua monipuolisesti oppilaitoksen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Sampo kannustaa luovaan ajatteluun ja rohkeisiin kokeiluihin, joiden avulla jokainen voi vaikuttaa palvelun tai opetuksen laatuun sekä asiakaskokemukseen.

– Jos ei kokeile, ei synny mitään uutta, Hänninen sanoo.

Sampo tarjoaa henkilöstölleen kattavan perehdytyksen, monipuoliset terveys- ja liikuntaedut sekä joustavat työajat. Tasapainoinen elämäntyyli ja hyvinvoiva henkilöstö ovat avain menestykseen. Wahlman haki Sampoon siksi, että oli kuullut siitä paljon hyvää ja kulttuuri tuntui omalta. Kolmen kuukauden kokemuksella hän tuntee olevansa kuin kotona.

– Sen hyvän hengen aistii: ihmiset ottavat hyvin vastaan ja tulee hyvin tervetullut olo. En olisi varmasti lähtenyt edes hakeutumaan tänne, jos ei täällä olisi tiimioppivaa organisaatiota.

– On ollut ilo kuulla, että rekryviestinnässä käyttämämme slogan Kuin kotiin tulisi on koettu meillä todeksi, Akkila iloitsee.

Sampossa myös viihdytään aidosti hyvin ja siitä kertovat verrattain pitkät työurat. Esimerkiksi Akkila on ollut talossa 20 vuotta, kehitysjohtaja Riitta Moilanen 13 vuotta. Molemmat ovat ylpeästi sampolaisia.

– En haluaisi olla missään muualla töissä, Moilanen sanoo lopuksi.