Ammatillisen koulutuksen koulutusparannus
Viime viikon ammatillista koulutusta koskeva uutinen oli valtiovarainministeri Riikka Purran ehdottama ammatillisen perustutkintokoulutuksen lyhentäminen kahteen vuoteen nykyisestä kolmesta vuodesta. Perusteena muutokselle hän esitti, että ammatillisessa koulutuksessa ei ole riittävästi opetusta eli oppitunteja ja koulutuksen voisi täten suorittaa nopeammin.
Tämä ajattelu perustunee lehdissä olleisiin esimerkkeihin, joissa näin on tapahtunut. Nämä esitetyt tapaukset ovat todennäköisesti todellisia, mutta eivät missään nimessä edusta koulutuksen kokonaiskuvaa. Opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa on valtakunnassa noin 300 000 ja joukkoon mahtuu mukaan monenlaisia esimerkkejä oppimiskokemuksista - paitsi onnistumisia myös valitettavasti huonompia kokemuksista.
Saimaan ammattiopistossa on opiskelijoille resursoitu keskimäärin 25 tuntia opettajan ohjaamaa opetusta viikossa opiskelijan opiskellessa oppilaitoksessa. Tämän lisäksi voi olla opiskelijan omaa työskentelyä tai tiimityöskentelyä. Yli kolmannes tämän hetken opinnoista suoritetaan koulutus- tai oppisopimuksella työpaikoilla, jolloin opiskelijan päivän pituus vastaa työelämässä tehtävän työpäivän pituutta.
Viime vuonna Saimaan ammattiopistossa aloitti tutkintoon johtavassa tai tutkintoon valmentavassa koulutuksessa yhteensä 2531 opiskelijaa. Aloittaneista 695 opiskelijaa tuli yhteishaun kautta, jatkuvan haun kautta valittuja opiskelijoita oli 1836. Luku sisältää myös työvoimakoulutuksessa aloittaneet opiskelijat. Viime vuonna tutkintokoulutuksesta valmistuneiden keskimääräinen opiskeluaika oli 2,06 opiskeluvuotta. Opintoaikaa on lyhennetty kolmesta vuodesta esimerkiksi toteuttamalla kesäaikana opintoja oppisopimuksella sekä tunnistamalla ja tunnustamalla aikaisemmin hankittua osaamista. Olemme siis lähes saavuttaneet Riikka Purran esittämän toiveen koulutuksen lyhentämisestä yhdellä vuodella. Samalla olemme pitäneet kiinni keskimääräisestä 25 viikko-oppitunnista.
Erityisesti suoraan peruskoulusta tulevien opiskelijoiden opintoaika olisi tärkeää pitää kolmen vuoden mittaisena ja lähiopetuksen määrä riittävänä, koska he tarvitsevat työelämää varten mieluiten nykyistä enemmän kuin vähemmän osaamista. Lisäksi jatko-opintokelpoisuus on heille erittäin tärkeää, jotta heillä olisi myös muutaman vuoden kuluttua valmistumisesta mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin ilman lisäopintoja.
Jatkuvan haun opiskelijoilla eli aikuisopiskelijoilla on jo nyt mahdollisuus suorittaa alle kolmen vuoden opintoja, kuten tutkinnon osien suorittaminen, työvoimakoulutus tai vaikkapa hoiva-avustajan koulutus. Kaksivuotinen koulutus ei ole siis mitään uutta ajattelua, vaan sitä on jo toteutettu ammattiopistoissa. Valinnan koulutuksen kestosta on tällä hetkellä tehnyt opiskelija itse.
Ammattiopistojen perustutkinto-opiskelijoista noin kolmannes tulee peruskoulusta. Joukossa on opiskelijoita, jotka eivät hallitse peruskoulun päättäville asetettuja osaamistavoitteita tai eivät ole koulukelpoisia. Täten tuemme täysin hallitusohjelmassa mainittua peruskoulujen lisärahoitusta. Se parantaisi myös ammatillisten oppilaitosten oppimistuloksia ja työrauhaa.
Jouni Kemppi
hallituksen puheenjohtaja
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Antti Lehmusvaara
kuntayhtymän johtaja, rehtori
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä