Tulevaisuus on aina ollut hieman mysteeri, kiehtova tuntematon, joka odottaa kulman takana. Kuitenkin nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa on tullut yhä tärkeämmäksi, että osaamme ennakoida tulevia haasteita ja muutoksia – ja vieläpä jo tänään.
Tämä on erityisen tärkeää organisaatioissamme, joissa kasvatamme huomisen ammattilaisia. Se, kuinka hyvin pystymme ennakoimaan tulevaisuuden muutoksia, vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin valmistamme opiskelijamme tulevaisuuden työelämään. On keskeistä ymmärtää ennakoinnin merkitys ja välttämättömyys, sillä ne ovat avain tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.
Mutta mitä ennakointi oikeastaan on? Miten voimme käyttää ennakointia työkaluna, jolla vastata tulevaisuuden haasteisiin? Ja miten se liittyy oppilaitosten henkilöstön osaamisen johtamiseen? Tässä artikkelissa tutustumme näihin kysymyksiin syvemmin.
Mitä ennakointi on?
Ennakointi ei ole arvailua tai kristallipallolla ennustamista. Se on aktiivista toimintaa, jonka tavoitteena on luoda yhteinen käsitys tulevaisuudesta ja valmistautumaan sen haasteisiin. Organisaatioissa ennakointi on strateginen prosessi, jossa luodaan skenaarioita tulevaisuudesta. Prosessissa pyritään tunnistamaan tärkeitä kehityskulkuja ja mahdollisia yhteiskunnan muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi teknologian kehitykseen tai maailmanlaajuisiin haasteisiin.
Miksi ennakointi on tärkeää oppilaitoksissa?
Ennakoinnin avulla oppilaitokset voivat tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita. Lyhyellä tähtäimellä se tarjoaa suuntaviivoja koulutuksen ja opetuksen sisältöjen kehittämiseen. Pitkällä aikavälillä ennakointi voi parantaa oppilaitoksen menestystä, kun se on integroitu osaksi oppilaitoksen strategista suunnittelua. Ennakoinnilla voidaan tuottaa arvokasta tietoa myös tulevien investointien ja kehitystoimenpiteiden suunnitteluun, jolloin niihin liittyvät päätökset tehdään tulevaisuustietoa hyödyntäen.
Miten ennakointia käytännössä toteutetaan?
Ennakoinnissa keskeistä on tiedon kerääminen mahdollisista tulevaisuudenkuvista, niistä keskustelu sekä tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa ja strategisessa toiminnassa. Ennakointityössä voidaan edetä esimerkiksi hyödyntäen oheista TTT-mallia, jossa tulevaisuustietoa jalostetaan portaittaisesti strategiseksi toiminnaksi.
Miten ennakointi liittyy henkilöstön osaamisen johtamiseen?
Ennakointi on keskeinen osa henkilöstön osaamisen johtamista. Sen avulla voidaan tunnistaa henkilöstön nykyinen ydinosaaminen ja määrittää, millaista osaamista he tulevat tarvitsemaan. Ennakointi auttaa hahmottamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja keinoja niiden täyttämiseen koulutuksen, työssäoppimisen ja rekrytoinnin avulla.
Miten verkostoissa toimiminen tukee ennakointia?
Verkostot tarjoavat mahdollisuuksia yhteiseen ennakointityöhön. Organisaation on ensin syytä määritellä strategiset tavoitteet ja tutkia olemassa olevat verkostot, joissa se on jo mukana. Avoin dialogi näissä verkostoissa voi auttaa selvittämään, mitä ennakointia verkostoissa tehdään. Uudet verkostot voivat tarjota tietoa ja malleja ennakoinnin toteuttamiseen. Oman maakunnan lisäksi kannattaa selvittää, millaisia maakuntarajat rikkovia verkostoja on olemassa.
Miten Sampossa toteutetaan ennakointia?
Sampossa ennakointi on tärkeä osa strategista suunnittelua ja toiminnan kehittämistä. Olemme esimerkiksi mukana kansallisissa Luotain- ja Digiosaava-hankkeissa, joiden päämäärä on tukea ammatillisen oppilaitoksia ennakointitoiminnan kehittämisessä. Luotain-hankkeen tavoitteena on ennakointiin liittyvän yhteistyön lisääminen sekä Etelä-Karjalan alueen toimijoille yhteisen ennakoinnin toimintamallin ja palvelukokonaisuuden (vuorovaikutuskonseptin) kehittäminen. Digiosaava-hanke puolestaan tarjoaa hyödyllistä tietoa erityisesti digitalisaatioon liittyvästä ennakoinnista ja materiaalit julkaistaan avoimessa virtuaalisessa oppimisympäristössä vuoden 2023 lopussa.
Lue lisää Luotain-hankkeesta:
- Blogi: Odotukset Luotain-hankkeelle ja ennakointitoiminnalle ovat moninaiset
- Etelä-Karjalan liitto: Alueellisen ennakointitoiminnan helmet ja hudit
Lue lisää Digiosaava-hankkeesta:
Kirjoittajat:
Niko Kyllönen, projektipäällikkö (Digiosaava-, KARKKI- ja
Tieto-osaava-hankkeet)
Miia Rauhamäki, lehtori ja projektipäällikkö
(Luotain-hanke)