Uutiset
Asiakaspalvelija maalarin haalareissa
”Lähdin avoimin mielin katsomaan, mitä se opiskelu on. Edellisistä opinnoista oli jo vierähtänyt aikaa”, sanoo Niina Heikkinen, joka vaihtoi kaupan alan hommat maalarin haalareihin pari vuotta sitten. Pintakäsittelyalan hän löysi Rakentaminen ja pintakäsittely tutuksi -kurssin kautta.
”Olin ollut kaupassa töissä jo kauan ja rupesin miettimään, että mitä muuta elämässä voisi tehdä. Osallistuin vuonna 2015 Raksa ja pinttis -tutuksi kurssille, joka kesti 2 kuukautta. Siitä kuukausi oli rakentamista ja kuukausi pintakäsittelyä. Pintakäsittely tuntui heti omalta jutulta.”
Ennen tutkintoon johtavaa koulutusta Heikkinen suoritti pintakäsittelyalan täydennyskoulutuksen, joka kesti 4 kuukautta. Pintakäsittelyalan perustutkinnon hän sai valmiiksi vuonna 2019 ja työllistyi jo opiskeluaikanaan Saimaan Puustellille.
”Olen ollut Puustellilla siitä lähtien. Työ on hyvin vaihtelevaa: kesäisin tehdään enemmän ulkomaalauksia, talvisin sisäremontteja. Ei ole kahta samanlaista työkeikkaa”, hän sanoo.
Vaihtelevuus onkin hänen mielestään yksi työn parhaita puolia. Myös valmiin pinnan tai tuotoksen näkeminen sekä tyytyväinen asiakas ovat tärkeitä motivaattoreita.
”Luulin, että maalarit työllistyvät maalariliikeisiin. Mutta työ voi olla paljon muutakin – oikeastaan ihan mitä vain, mitä asiakkaat haluavat. Parasta on, kun asiakas tykkää lopputuloksesta ja itselle tulee se onnistumisen riemu.”
Heikkisen pitkä kokemus kaupan alan töistä on tärkeässä roolissa myös maalarin työssä – onhan maalari samalla myös asiakaspalvelija. Työ vaatii myös tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta.
”Kun menemme toisen kotiin, niin työmme siellä on palvella asiakasta”, hän jatkaa:
”Ja mitä työhön tulee, niin kaikki lähtee hyvin tehdyistä pohjista. Jos ne tehdään huonosti, näkyy se varmasti lopputuloksessa. Periaatteessa pinnan voi joutua käsittelemään monta kertaa, että lopputulos on paras mahdollinen. Siinä tarvitaan pitkäjänteisyyttä.”
Teksti ja kuva:
Satu Tähkä
Artikkeli on tehty VETO - Vetovoimaa ja väyliä
tekniikkaan -hankkeessa. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ja
Euroopan sosiaalirahasto.