”Meidän tehtävämme on valmentaa opiskelijoista työelämäkelpoisia, joten on kaiken a ja o, että oppimisympäristöt ovat autenttisia ja vastaavat työelämän tiloja sekä laitteita. Digitaalisuus näyttelee yhä suurempaa roolia ja sitä puolta kehitämme jatkuvasti. Sama toistuu paikallisessa työelämässä: monet koneistamot ovat nykyään kuin konetekniikan laboratorioita – siistejä ja ilman mitään ylimääräistä”, sanoo tuntiopettaja Janne Jäppinen.

Palautetta työelämältä kerätään työssäoppimisten ja oppisopimuskoulutusten sekä Sampon ammatillisten neuvottelukuntien kautta.

”Opettajan kannalta tärkeimpiä ovat työssäoppiminen ja oppisopimuskoulutukset: kun käymme yritysten kanssa läpi opiskelijoiden arviointeja, näemme, mitä osaamista on nyt, mitä puuttuu ja miten osaamista pitäisi kehittää. Näin tiedämme, mitä paikalliset yritykset haluavat. Paikallisten tarpeiden peilaaminen on kirjattu opetussuunnitelmaan asti.”

Takana vuosikymmen isoja kehitysaskelia

Sampon kone- ja tuotantotekniikan oppimisympäristöihin lukeutuu laaja skaala erilaisia koneita ja laitteita, kuten hitsausympäristöjä ja -työsaleja, manuaalikoneistusta, CNC-koneistusta sekä erilaisia koneenasennuksen ja kunnossapidon opetustiloja.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana oppimisympäristöt ovat kehittyneet vauhdilla. Nykyään opiskelijoilla on käytettävissään nykyaikaisimmat mittauslaitteet manuaalihitsaukseen, monipuolinen robottihitsaussolu sekä virtuaalihitsausympäristö, joka on tällä hetkellä Suomen ammattiopistojen nykyaikaisin. Myös CNC-koneistuksen moderni laitekanta vastaa teollisuuden käytössä olevia.

”Ammattiopistossa perusasioita treenataan paljon ja paljon tehdään myös käsin, joten on äärimmäisen tärkeää, että oppimisympäristöt ovat kunnossa. Esimerkiksi virtuaalihitsaus on aloittaville opiskelijoille erityisen hyödyllistä: rauhallisessa luokkatilassa voidaan simuloida hitsausasentoja, polttimen hitsauskulmia sekä valokaaren asemaa työkappaleessa. Myös aikuisopiskelijat hyötyvät virtuaalihitsauksesta”, sanoo lehtori Jukka Vasara.

Sampossa hitsausta voi harjoitella mm. virtuaalisesti.

Moni oppimisympäristöjen kehitysaskel on Sampossa otettu osana hankkeita. Hankkeissa opettajat kehittävät myös omaa osaamistaan.

”Jotta voi opettaa muita, täytyy ensin oppia itse. Esimerkiksi virtuaalihitsausta olemme kaiman kanssa opetelleet ja kehittäneet kansainvälisen hankkeen kautta. Opettajat tekevät myös paljon tiedonhakua opetusta suunnitellessaan, joten opettajan kiinnostus ja innostus oman osaamisen kehittämiseen on merkittävässä roolissa”, kertoo lehtori Jukka Laitinen.

Opettajat ovat yhdessä kehittäneet myös esimerkiksi teollisuuden kunnossapitoon liittyvää oppimisympäristöä.

”Teollisuuden kunnossapidon osaaja voi joutua korjaamaan esimerkiksi paperikonetta. Koska meillä ei voi koululla olla paperikonetta, olemme rakentaneet kohteita, joissa voidaan harjoitella esimerkiksi laakerointia ja akselilinjausta – eli harjoittelemme niitä erillisinä oppimisympäristöinä.”

Laitinen korostaa, että oppimisympäristöjen kehittäminen on opettajien ja opiskelijoiden yhteinen asia.

”Kun me kehitämme uusia juttuja ja oppimisympäristöjä, me teemme sen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Testaamme ympäristöjä sekä koneita ja laitteita todella paljon ja lisäksi käytämme vertaisoppimista: uuden kehittäminen ja oppiminen vaatii paljon aikaa opettajalta, ja kun opettaja saa yhden opiskelijan oppimaan, hän voi opettaa kanssaopiskelijoita. Se on myös opiskelijoille mielekästä.”

Ajantasaista opetusta yritysten tarpeisiin

Jatkuvasti kehittyvien oppimisympäristöjen avulla opiskelijoille voidaan antaa ajantasaista opetusta, joka on entistä tärkeämpää nyt, kun aiempaa isompi osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla.

”Erilaiset oppimismuodot ja työssäoppiminen ovat lisääntyneet huomattavasti muutaman viime vuoden aikana. Nykyinen hybridimalli, jossa olla työpaikalla, koulussa ja taas työpaikalla, vaatii enemmän myös opiskelijalta itseltään – oma kiinnostus varmistaa sen, että hän saa kaiken tarvitsemansa opin”, Laitinen toteaa.

Jäppisen mukaan perusosaaminen voidaan ammattiopistossa opettaa myös vanhemmalla laitekannalla. Esimerkiksi lastuavan työstön osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, joten opiskelijan täytyy ymmärtää ja hallita myös lastuavan työstön perustaidot, vaikka laitekanta kehittyykin jatkuvasti. Perustaidot avaavat ovet uusien teknologioiden pariin.

”Tällä alalla kaikki kehittyy työkaluista ja menetelmistä lähtien. Meillä on pyrkimys pysyä matkassa, mikä tarkoittaa sopivassa suhteessa uutta eli laiteinvestointeja sekä vanhojen laitteiden ja menetelmien päivityksiä.”

Yritykset hyödyntävät Sampon kone- ja tuotantotekniikan osaamista sekä oppimisympäristöjä tasaiseen tahtiin myös esimerkiksi työntekijöidensä osaamisen päivittämiseksi. Vasara on ollut kehittämässä muun muassa yrityksille tarjottavaa hitsauksen koordinointipalvelua.

”Jo työelämässä olevat käyvät meillä suorittamassa pätevyyskokeita ja luokkia. Heidän määränsä on kasvanut hitsauksen laatustandardien tiukentuessa. Hitsauksen koordinointipalvelun kautta yritykset puolestaan kysyvät pätevöityneitä hitsareita”, Vasara kertoo.

Kone- ja tuotantotekniikan osaaminen tukee miesten mukaan erittäin montaa alaa. Ala tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kehittyä, työllistyä sekä kouluttautua edelleen.

”Alalla on todella paljon työpaikkoja, ja lisäksi kone- ja tuotantotekniikan koulutus on hyvä polku ammattikorkeakouluun ja sitä kautta yliopistoon. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat”, Laitinen sanoo.

Kirjoittaja: Satu Tähkä
Kuva: Satu Tähkä