Siirry sisältöön

Uutiset

Uutiset

9.6.2021 10.12

Prosessinhoitaja pitää tehtaat käynnissä

Arttu Salakka valmistuu prosessinhoitajaksi Samposta keväällä 2022. Prosessialalle hän hakeutui isänsä jalanjäljissä.

”Ala oli ennestään hieman tuttu ja minua itseäni kiinnostavin vaihtoehto Sampossa.”

Opintojen aikana käydään läpi, mistä valmistavan teollisuuden prosessit koostuvat ja miten ne toimivat. Eniten häntä kiehtovat erilaiset laitteet ja niiden rooli monimutkaisessa prosessissa.

”Opiskelu on todella mielenkiintoista ja prosessialalla on hyvät sekä ammattitaitoiset opettajat. Opintoihin on kuulunut laboratoriotöitä ja sitten prosessialan ammattiaineita kirjallisina. Ammattiaineissa tutustutaan esimerkiksi valmistusprosessin eri vaiheissa oleviin prosessilaitteisiin ja venttiileihin sekä opiskellaan paperin, kartongin ja sellun valmistusta. Lisäksi perehdytään myös vesien käsittelyyn.”

Seuraavaksi Salakalla on edessään ensimmäinen työharjoittelu. Hän suorittaa sen kesätöissä Simpeleen kartonkitehtaalla. Yleensä prosessialalla työharjoittelut painottuvat kolmanteen opiskeluvuoteen.

”Menen kesäksi tehtaan arkittamoon. Siellä leikataan kartonkirullista arkkeja, lajitellaan ja pakataan ne sekä lähetetään eteenpäin ostajille.”

Hän haluaisi työllistyä kemiallisen metsäteollisuuden pariin myös tulevaisuudessa. Työllistymismahdollisuudet hän näkee valoisina, sillä suuret ikäluokat tekevät tilaa nuoremmille, Suomeen rakennetaan myös uusia tehtaita ja nykyisiin tehtaisiin tehdään investointeja.

”Paperitehtaalle olisi kiva päästä töihin. Tällä alalla on tosi hyvät palkat ja tässä lähialueella on monta tehdasta, joten mahdollisuudet työllistyä ovat hyvät. Aion olla vähän aikaa työelämässä ja katsoa, mitä se tarjoaa. Sitten mietin, lähdenkö jatkokouluttautumaan.”

Prosessiala sopii Salakan mielestä tiimityötaitoisille ja sosiaalisille tyypeille.

”Heille, jotka tulevat hyvin juttuun toisten kanssa ja tykkäävät työskennellä ryhmässä. Ala sopii aivan yhtä hyvin miehille ja naisille. Etenkin naisia kaivataan tehtaille töihin yhä enemmän.”

Teksti ja kuvat: Satu Tähkä
Artikkeli on tehty VETO - Vetovoimaa ja väyliä tekniikkaan -hankkeessa.  Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.


Palaa otsikoihin