Siirry sisältöön

Uutiset

Uutiset

31.5.2021 13.55

Rakennusalan osaaja sukeltaa pintaa syvemmälle

”Nykypäivänä, kun haluaa enemmän ammattiosaamista ja paremmat työllistymismahdollisuudet, oppisopimus on hyvä vaihtoehto kouluttautua”, sanoo Niko Puroharju. Hän suorittaa parhaillaan rakennusalan perustutkintoa oppisopimuksella Maalausliike Peuhkuri Oy:llä. Aiemmin hän on suorittanut Saimaan ammattiopisto Sampossa pintakäsittelyalan perustutkinnon.

”Nykypäivänä, kun haluaa enemmän ammattiosaamista ja paremmat työllistymismahdollisuudet, oppisopimus on hyvä vaihtoehto kouluttautua”, sanoo Niko Puroharju. Hän suorittaa parhaillaan rakennusalan perustutkintoa oppisopimuksella Maalausliike Peuhkuri Oy:llä. Aiemmin hän on suorittanut Saimaan ammattiopisto Sampossa pintakäsittelyalan perustutkinnon.

Puroharju, 24, aloitti tuoreimmat opintonsa tammikuussa 2019 ja hänen on tarkoitus valmistua keväällä 2022. Oppisopimusopiskelu on ollut hänelle mieluisa kokemus.

”Olen tykännyt todella paljon. Tämä on erilainen oppimisympäristö, kuin koulun penkillä. Tutkinnon saa hankittua suoraan ammattimaailmassa. Parasta on, että tässä pääsee ammattitekijöiden kanssa tekemään töitä kokoaikaisesti”,  hän sanoo.

Oppisopimusopiskelija on samalla työntekijä, jolle maksetaan palkkaa. Työsopimus oppisopimuksen ajalta on yleensä määräaikainen ja sen aikana voi suorittaa kokonaisen tutkinnon tai sen osan. Osia voi suorittaa myös useammassa yrityksessä.

”Oppisopimuksella opiskellessa tulevasta ammatista saa kattavan kuvan ja samalla pystyy hankkimaan myös monipuolisesti erilaista osaamista, kun vaan aktiivisesti kysyy ja katsoo, miten muut tekevät.”

Oppisopimusopiskelu soveltuu lähes kaikille aloille ja sopimuksella voi suorittaa minkä tahansa toisen asteen ammatillisen tutkinnon. Tutkinto antaa saman pätevyyden kuin ammattiopistossa suoritettu tutkinto.

”Oppisopimusopiskelu sopii oikeastaan kenelle tahansa – se on vain itsestä kiinni, jos haluaa kouluttautua ja on työpaikka, joka sen mahdollistaa”, sanoo Puroharju.


Rakentaja maalarin lasit päässä

Sampossa rakennusalan perustutkinnon vois suorittaa talonrakennuksen osaamisalalla, josta valmistuu talonrakentajaksi. Talonrakentajan työhön kuuluvat perustustyöt, runko- ja vesikattotyöt, sisävalmistusvaiheen työt sekä lopulta viimeistelytyöt. Työkohteet ovat uudis- tai korjausrakennuskohteita.

Puroharju kokee, että hänen aiemmasta pintakäsittelyalan tutkinnostaan on hyötyä etenkin rakennustyömaan viimeisissä työvaiheissa.

”Kun itse rakentaa ja on maalarin tausta, osaa myös katsoa rakentamisen työn jälkeä sillä silmällä, että pinnat olisivat mahdollisimman valmiit maalarin työlle. Yritän aina ajatella seuraavan työvaiheen tekijöitä eli heitä, jotka tulevat itseni jälkeen tekemään. En tee sinne päin, vaan mietin pikkaisen enemmän kokonaisuutta.”

Oppisopimuskoulutukseen kuuluu työmailla tapahtuvan työssäoppimisen lisäksi myös lähiopintoja oppilaitoksessa. Koulutuksen alussa opiskelijalle tehdään yhdessä työnantajan kanssa opiskelusuunnitelma, jossa huomioidaan opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Aiemmat tutkinnot ja työkokemus voivat vaikuttaa koulutuksen kestoon.

”Omalla kohdalla sain jonkin verran hyväksiluettua opintoja, kun aiempi tutkinto oli sen verran tuore. Siksi minulla ei ole juurikaan teoriatunteja mutta pakollisia tehtäviä tulee kyllä ja ne ovat usein kirjallisia”, sanoo Puroharju.

Rakennustyömaa on moniammatillinen kokonaisuus

Rakennustyömailla työskentelee samaan aikaan useiden eri ammattialojen edustajia, joten alalla tarvitaan hyviä sekä tiimityötaitoja. Puroharju pitää tärkeänä myös hyvää päässälaskutaitoa, itsevarmuutta sekä tervettä maalaisjärkeä.

”Rakennusala on laaja kokonaisuus ja se sopii mielestäni hyvin monenlaisille ihmisille. Jos haluaa itselleen uusia haasteita ja vähän erilaista työympäristöä, niin rakennusala on hyvä vaihtoehto.”

Tällä hetkellä ajankohtaisia teemoja rakennusalalla ovat ympäristöasiat sekä työturvallisuus. Työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutukset kortteineen sisältyvät myös oppisopimuskoulutukseen. Työturvallisuudessa on rakennusalalla Puroharjun mielestä edelleen parannettavaa, vaikka se on merkittävästi edistynyt muutamassa viime vuodessa.

”Rakennusalalla yksi isoimpia ympäristötekoja on jätteiden lajittelu. Tavoitteena on, että saataisiin 100 prosenttia jätteistä lajiteltua ja kaatopaikalle vietävää sekajätettä ei syntyisi lainkaan. Myös työturvallisuus on päivän selvä asia: kaikki menetelmät ja työtavat muuttuvat sekä kehittyvät jatkuvasti entistä turvallisemmiksi. Työmailla myös pyritään siihen, että tapaturmien määrä on koko ajan nolla. Tapaturmia edelleen käy, mutta hyvin vähän”, kertoo hän.

Rakennusala ja opiskelu ovat vieneet miehen mennessään. Nyt tekeillä oleva tutkinto ei näillä näkymin jää Puroharjun viimeiseksi. Hänellä on suunnitelmissa jatkaa opintoja sekä pintakäsittelyalalta että rakennusalalta.

”Olen ehtinyt pähkäilemään näitä asioita ja tarkoitus olisi vuoden tai parin päästä jatkaa opintoja korkeakoulussa. Suunnittelen suorittavani jatkotutkinnot molemmilta aloilta, mutta missä järjestyksessä, sitä en osaa vielä sanoa.”

Teksti ja kuvat: Satu Tähkä
Artikkeli on tehty VETO - Vetovoimaa ja väyliä tekniikkaan -hankkeessa.  Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.



Palaa otsikoihin