Uutiset
Ravintola- ja cateringala sekä elintarvikeala: ”Kun yritykset voivat hyvin, mekin voimme hyvin”
Sampon ravintola-, catering- sekä elintarvikealan oppimisympäristöt ovat kokeneet muodonmuutoksen parin viime vuoden aikana. Uudet modernit tilat uusine laitekantoineen, pian valmistuva uusi harjoitusravintola sekä moderni opiskelija- ja henkilöstöravintola ovat kokonaisuus, jollaista ei monesta Suomen ammattiopistosta tällä hetkellä löydy.
”Nyt meillä on sellaiset tilat ja laitteet, jotka vastaavat nykypäivän vaatimuksia sekä kestävät aikaa – ne ovat hyvät tilat opettaa. Me opettajat olemme olleet mukana tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi olemme hyödyntäneet keittiösuunnittelijoiden ja laitetoimittajien ammattitaitoa”, kertoo ravintola-alan opettaja Harri Lensu.
Kehittämistä on vauhdittanut paitsi hanketoiminta, myös aktiivinen kilpailutoiminta: Sampo toimii Suomen kokkimaajoukkueen kondiittoreiden valmennusyksikkönä ja on mukana myös Skills-toiminnassa. Skills Finland ry järjestää vuosittain muun muassa ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitajan.
Elintarvikealan lehtori Markku Vengasaho on vaikuttanut Skills-toiminnassa lajipäällikkönä ja valmentanut opiskelijoitaan kansallisiin sekä kansainvälisiin Taitaja-kilpailuihin. Sampon konditoria-alan osaaminen tunnetaankin laajasti.
”Koulutuksestamme käydään nauttimassa ympäri maan ja palautteen pohjalta koulutus on korkealuokkaista. Koulutus tunnetaan myös kansainvälisesti”, Lensu sanoo.
Laadukkaita koneita, riittävästi kaikille
Uusia ravintola-, catering- sekä elintarvikealan oppimisen välineitä ovat muun muassa monitoimilaite, jolla voidaan tehdä jäätelöä ja erilaisia konditoriamassoja sekä elintarvikkeiden 3D-tulostin. Vastaavaa monitoimilaitetta ei ole muissa Suomen ammattiopistoissa ja 3D-tulostimiakin on vielä harvassa.
”Opettelemme vielä itsekin, että mihin kaikkeen 3D-tulostin taipuu. Kun saamme oikeanlaiset massat tehtyä, sillä voidaan tehdä esimerkiksi erilaisia kakkukoristeita tai vaikka suklaisia käyntikortteja. Kun muut tulostavat muovia, me tulostamme elintarvikkeita. Kevään ruokalistoilla tullaan näkemään 3D-tulosteita”, kuvailee Lensu.
Samposta löytyy myös muita harvinaisuuksia, kuten savustusuuni sekä erillinen rasvapaisto-osasto, joka on koko ravintola-, catering- ja elintarvikealan hyödynnettävissä. Ylipäätään opiskelijoilla on käytettävissään laadukkaat koneet ja niitä on riittävä määrä.
”Meillä on myös Suomen mittakaavassa harvinaisen laaja varasto erilaisia konditoriamuotteja ja keittiövälineitä, esimerkiksi konvehtien ja suklaan käsittelyyn”, Vengasaho sanoo.
Opetuksen tukena merkittävä elintarvikealan keskittymä
Koulun omien tilojen ohella myös alueen yritykset ovat opiskelijoille tärkeitä oppimisen ympäristöjä. Etelä-Karjalan alueella toimii merkittävä elintarvikealan keskittymä, johon kuuluu kolme isoa tehdasta: Fazer Leipomot ja Fazer Makeiset Lappeenrannassa sekä Lantmännen Unibake Finlandin leipomo Joutsenossa.
Fazer Makeiset on yksi pohjoismaiden suurimmista karkkitehtaista ja Vengasahon mukaan juuri siksi oppimisympäristönä poikkeuksellinen.
”Nämä ympäristöt liittyvät vahvasti perusopetukseemme. Esimerkiksi Fazer Makeisilla käy 10–20 opiskelijaa vuodessa harjoittelemassa. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa Fazer Makeisten marmeladiosastolla kahden kuukauden harjoittelu, jonka jälkeen he voivat suorittaa siellä oppisopimuksella muita perustutkinnon osia. Se on meidän erityinen polkumme”, hän sanoo ja jatkaa:
”Teemme yhteistyötä myös Fazer Makeisten tuotekehityksen kanssa, esimerkiksi erilaisten projektien puitteissa. Edelliseen projektiin osallistuivat sekä tarjoilija- ja kokkiopiskelijat.”
Vengasahon mukaan Sampossa on päästy hyvään vauhtiin myös yritysten tukemisessa. Esimerkiksi uudet koneet ja laitteet tulevat jatkossa olemaan myös yritysten hyödynnettävissä.
”Ajatuksena on, että yritykset voisivat oppilaitoksessa kehittää omaa toimialaansa. Me pidämme huolta yrityksistä, olemme kiinnostuneita ja kuljemme oppilaitoksena yritysten rinnalla. Voisimme olla mukana esimerkiksi heidän tuotekehitystyössään tai koulutusten kehittämisessä. Uskon, että jos yritykset voivat hyvin, mekin voimme hyvin.”
Työssäoppimisen merkitys kasvaa
Ajantasaisten oppimisympäristöjen merkitys on yhä suuremmassa roolissa, sillä ammatillisen opetuksen uudistetuissa opetussuunnitelmissa korostuvat opiskelijoiden henkilökohtainen osaaminen sekä työssäoppiminen. Opettajien mielestä on tärkeää, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan perustaitoja työelämää vastaavissa tiloissa.
”Oppimisympäristöjä kehitettäessä meidän täytyy muistaa myös opetussuunnitelmat ja niihin kirjatut arviointikriteerit sekä miettiä, miten voimme mahdollisimman hyvin hyödyntää näitä meidän ympäristöjämme ja laitteitamme”, sanoo ravintola-alan lehtori Sirkku Väisänen.
”Opetusympäristö on hirmuisen tärkeä, mutta pelkkä ympäristö ei kuitenkaan auta, jos opettajalla ei ole pedagogiikka hallussa”, hän muistuttaa.
Elintarvikealan lehtori Kirsi Näppi pitää myös opiskelijan omaa motivaatiota yhtä tärkeänä.
”Jos opiskelija ei ole vastaanottavainen, ei hyvä opettaja tai oppimisympäristö toimi yksinään.”
Lisääntynyt työssäoppiminen asettaa myös työssäoppimista ohjaaville opettajille uudenlaisia vaatimuksia. Opettajan täytyy Näpin mukaan tuntea sekä työelämän tarpeet että opiskelijan osaaminen ja kehittämiskohteet.
”Esimerkiksi meillä elintarvikepuolella on hyvin erilaisia yhteistyökumppaneita ja työnantajia. Joissakin työpaikoissa vaaditaan enemmän kädentaitoja, toisissa laitteiden osaamista, joissakin paikoissa vaaditaan molempia. Ohjaajan täytyy tällöin varmistaa, että opiskelija hallitsee sekä käsin valmistuksen että laitteiden turvallisen käytön.”
Opetusta uudistetaan tiiminä
Ravintola-, catering- ja elintarvikealan opettajat kehittävät alojen opetusta yhdessä ja täydentävät toistensa osaamista. He kuuntelevat myös yrityksiä herkeämättä ja hiovat yhteistyökuvioita etenkin keskisuurten ja pienten yritysten kanssa.
”Meillä on paljon sellaisia koulutuksia, joiden suorittaminen edellyttää hyviä kumppaneita. Esimerkiksi luonnontuotteiden hyödyntäminen ravitsemuspalveluissa, ravitsemuspalveluiden tuotteistaminen ja työpaikkavalmentajaksi kouluttautuminen ovat sellaisia. Meillä ei ole kaikkea koulutusten vaatimaa tietotaitoa, joten hyödynnämme silloin kumppaneitamme”, Väisänen kertoo.
Oppimisympäristöjen kehittäminen on vaatinut opettajilta innovatiivisuutta, joustavuutta, rohkeutta sekä ennen kaikkea hyviä tiimityötaitoja. Vengasahon mukaan isot asiat eivät tapahdu yksittäisen ihmisen toimesta.
”On oltava muutoshaluinen ja unohdettava vanha. Meidän työyhteisössämme on todella hyvä henki: täällä kannustetaan ja arvostetaan työkavereita. Itse viihdyn juuri siksi tässä työyhteisössä.”
”Täytyy ihan hattua nostaa meidän osastollemme – olemme kehittyvä ja itseohjautuva yksikkö. Meillä on mahdollisuus toteuttaa ja kehittää omaa opetusta sekä osaamista hyvin vapaasti. Lisäksi meillä on hyvä esimies, jonka kanssa voi aina keskustella”, Näppi kehuu.
Kirjoittaja: Satu Tähkä