Siirry sisältöön

Uutiset

Uutiset

27.5.2021 9.57

Saha-alan osaaja tuntee puun matkan metsästä maailmalle

Logistiikka-ala sai jäädä taakse, kun Tiia Nyrkkö törmäsi Saimaan ammattiopisto Sampon tarjoamaan SAHALLE-koulutusohjelmaan. Ohjelmassa koulutetaan uusia osaajia saha-alan monipuolisiin tehtäviin yhteistyössä paikallisten metsäyhtiöiden kanssa.

Logistiikka-ala sai jäädä taakse, kun Tiia Nyrkkö törmäsi Saimaan ammattiopisto Sampon tarjoamaan SAHALLE-koulutusohjelmaan. Ohjelmassa koulutetaan uusia osaajia saha-alan monipuolisiin tehtäviin yhteistyössä paikallisten metsäyhtiöiden kanssa.

Nyrkkö aloitti saha-alan opinnot syksyllä 2020 ja valmistuu näillä näkymin syksyllä 2022 – puoli vuotta etuajassa. Epäsäännölliset työajat ovat vaihtuneet vuorotöihin ja rekan ratti sahan tapuleihin.

”Löysin sattumalta tämän SAHALLE-ohjelman. Kiinnostuin, koska suurin osa opinnoista tehdään työharjoitteluna. Normaalisti ohjelma kestää 2,5 vuotta. Pääsin jo ensimmäisenä kesänä kesätöihin ja pystyn kesän aikana suorittamaan näyttöjä. Olen myös saanut hyväksiluettua joitakin opintoja aiemmasta tutkinnostani, joten minun on mahdollista valmistua kahdessa vuodessa.”

SAHALLE-ohjelmassa ensimmäinen lukuvuosi koostuu teoriaopinnoista, jotka järjestetään Sampon Imatran toimipisteessä. Toisesta lukuvuodesta eteenpäin opiskellaan aidoissa työympäristöissä sahoilla, tämä onkin Nyrkön mielestä opinnoissa parasta.

”Olen tykännyt todella paljon. Oppimisympäristö on aivan erilainen, kuin koulun penkillä. Tässä oppii tekemällä ja tutkinnon saa ikään kuin työn ohessa.”

Koulutus on suunniteltu ja se toteutetaan yhdessä UPM-Kymmenen Kaukaan sekä Stora Enson Honkalahden sahojen kanssa.


Teoria haltuun tekemällä

SAHALLE-ohjelmasta valmistuu sahaprosessinhoitajaksi, joka huoltaa, kunnostaa ja valvoo sahateollisuuden laitteistoja. Opinnoissa perehdytään kattavasti sahan eri toimintoihin ja järjestelmiin.

”Käymme ensin teoriassa läpi sahalaitoksen tuotantoa ja sen eri vaiheita, sahauslinjan toimintaa sekä puutavaran koko valmistusprosessia. Sen jälkeen perehdymme hieman syvällisemmin sahalaitoksen hydrauliikkaan ja pneumatiikkaan. Sitten oppiminen siirtyy työpaikoille”, Nyrkkö kertoo.

Tällä hetkellä Tiia työskentelee Honkalahden sahalla. Kesä vierähtää sahan tasaamolla ja syksyllä opinnot jatkuvat mahdollisesti samassa paikassa, kuitenkin eri työtehtävässä.

”Tasaamolla käsitellään kuivaa sahatavaraa eli käytännössä lajitellaan, katkaistaan haluttuun pituuteen ja lopulta pakataan kuljetusta varten. Ennen tasaamoa tukeista sahattu sahatavara kuivataan kuivaamossa. Se on ihan eri prosessi ja siellä on eri henkilöt töissä. Jokaisessa sahan eri tuotantovaiheessa on omat tehtävänsä.”

Opintojen aikana sahan erilaiset työtehtävät tulevatkin opiskelijalle tutuiksi. Tuleva sahaprosessinhoitaja voi työskennellä sahalinjan ja tasaamon työtehtävien lisäksi myös höyläämöissä, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely- tai komponenttilinjoilla.

Tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessakin

Etelä-Karjalan metsäteollisuuskeskittymä on vahva sekä valtakunnallisesti merkittävä ja sahateollisuudella on siinä tärkeä rooli. Perinteikäs, mutta uudistuva sahateollisuus on myös yksi Suomen suurimpia vientialoja ja työllistää tuhansia tekijöitä ympäri Suomen. Uusia tekijöitä tarvitaan jatkuvasti.

”Esimerkiksi automatiikka on sahateollisuudessa lisääntynyt, mutta samaan aikaan suuret ikäluokat eläköityvät, joten uusille osaajille on tilausta. Myös ekologisuus korostuu alalla yhä enemmän – kaikessa tekemisessä pyritään siihen, että hävikkiä ei tule ja jätejakeet lajitellaan tarkasti.”

Saha-alan opinnot sopivat Nyrkön mielestä kaikille, joilla on pienikin kipinä tekniikkaa ja teollisuutta kohtaan.

”Jonkunlainen ymmärrys tekniikasta on hyvä olla eikä isoja koneita saa arastella. Työssä vaaditaan oma-aloitteisuutta ja semmoista reipasta asennetta, niillä pärjää pitkälle. Työ on myös hyvin fyysistä: työpäivien aikana tulee käveltyä ja kiivettyä rappusia yllättävän paljon.”

Teksti ja kuvat: Satu Tähkä
Artikkeli on tehty VETO - Vetovoimaa ja väyliä tekniikkaan -hankkeessa.  Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.


Palaa otsikoihin