Samposta valmistuu nyt myös hammashoitajia - työelämän kanssa yhteistyönä järjestettävä koulutus on konkreettinen vastaus osaajapulaan

Joulukuussa Saimaan ammattiopisto Samposta valmistuu ensimmäinen ryhmä lähihoitajia, jotka ovat suuntautuneet suunhoidon osaamisalalle. Koulutus on järjestetty oppisopimuskoulutuksena tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Johanna Laakso valmistui lähihoitajaksi vuonna 2012. Laakso oli haaveillut suuntautuvansa suunhoidon osaamisalalle, mutta koska osaamisalaa ei ollut Sampossa tarjolla, Laakso päätyi kuntoutuksen osaamisalalle. Kiinnostus suunhoitoa kohtaan kuitenkin pysyi ja suureksi ilokseen Laakso saikin vuosi sitten kuulla, että osaamisala käynnistyy oppisopimuskoulutuksena.

- Olen vuosien varrella aina silloin tällöin tutkinut, että olisiko osaamisalaa täällä saatavilla, koska minulla ei ole ollut mahdollisuutta lähteä toiselle paikkakunnalle osaamisalaa opiskelemaan. Lopulta satuin kuulemaan koulutuksesta työkaveriltani ja tuolloin olikin jo viimeinen hakupäivä. Siinä tuli vähän hoppu, Laakso nauraa.

Hammashoitajan työn monipuolisuus yllätti

Laakson aiempi työ oli kotihoidossa. Suunhoidon osaamisala kiinnosti monestakin syystä.

- Suunhoito on enemmän sellaista pikkutarkkaa, vähän näpertämistäkin. Toki minua pienten lasten äitinä kiinnosti myös säännölliset työajat, Laakso pohtii.

Osaamisala osoittautui yllättävän monipuoliseksi.

- En osannut ollenkaan ajatella, miten paljon tähän sisältyy esimerkiksi erilaisia instrumentteja ja niiden puhdistamista. Olen tykännyt kaikesta ihan hirveästi, kaikki on ollut todella mielenkiintoista, Laakso kertoo.

Silkkaa ruusuilla tanssimista opiskelu ei silti ole ollut.

- On pitänyt oppia paljon ja nopeasti. Alussa tuntui, että pitäisi heti osata kaikkea, kun oltiin kuitenkin tekemässä alan oikeita töitä koko ajan opintojen ohessa, Laakso muistelee.

Johanna Laakso on ollut pitkään kiinnostunut suunhoidosta ja odottanut osaamisalan käynnistymistä.

Itsenäinen opiskelutapa onkin ehdoton edellytys oppisopimusopinnoissa. Laakso ei pelästynyt sitä, että joskus asioihin piti perehtyä myös omalla ajalla. Ymmärtäväiset ja kannustavat työkaverit Laakson työpaikalla Joutsenon hammashoitolassa ovat auttaneet jaksamaan.

Valmistumisen jälkeen Laakso jatkaa töitä oppisopimuspaikassaan.

- Tulevaisuudessa saattaisin olla kiinnostunut suuhygienistin AMK-opinnoista, jos niitä olisi tarjolla Lappeenrannassa, mutta nyt olen kuitenkin ihan tyytyväinen tähän, Laakso hymyilee.

Uuden ammatin opiskelu vaatii itsensä likoon laittamista

Sari Kuparinen valmistui niin ikään lähihoitajaksi vuonna 2015. Myös Kuparinen oli jo tuolloin kiinnostunut suunhoidon osaamisalasta, mutta koska osaamisalaa ei ollut Sampossa tarjolla, Kuparinen valitsi osaamisalakseen kuntoutuksen.

- Huomasin paikallislehdessä ilmoituksen osaamisalan avautumisesta oppisopimuskoulutuksena. Työskentelin tuolloin Eksotella kehitysvammaisten asumisyksikössä ja laitoin Eksoten sisällä viestiä, että olisiko minulla mahdollisuus siirtyä oppisopimuskoulutukseen hammashoitolaan. Tämä onnistuikin hyvin, sillä juuri Eksote oli luvannut tarjota oppisopimuspaikan suurimmalle osalle osaamisalan opiskelijoista, Kuparinen muistelee.

Kuparinen on opintojen aikana työskennellyt sekä Lappeenrannan Keskushammashoitolassa että Armilan hammashoitolassa.

- Opiskeluarki on ollut hektistä, mutta mielenkiintoista. Työn ohella on pitänyt opiskella paljon. Alussa jännitti mennä oikeiden asiakkaiden pariin, kun ei edes tiennyt, miten kaikki laitteet toimivat, mutta onneksi ohjaaja oli mukana koko ajan, Kuparinen kertoo.

Sari Kuparinen on löytänyt suunhoidon parista työn, jollaista on aina halunnutkin tehdä.

Kuparinen tunnistaa opinnoissa samanlaiset haasteet kuin Laaksokin.

- Ei voi sanoa, että olisi ollut helppoa. Itsensä on saanut laittaa likoon. Oppisopimusopiskelukin oli itselleni ihan uusi tapa opiskella ja opiskelu on muutenkin kovin erilaista näin vanhemmalla iällä, Kuparinen pohtii.

Haasteista huolimatta Kuparinen on edelleen sitä mieltä, että hammashoitajan työ on edelleen sitä, mitä hän haluaa tehdä.

- Tykkään suunhoidon työstä ihan kokonaisuudessaan. Päivän kulku on mukavan selkeä ja aika kuluu työn parissa nopeasti. Tätä olen aina halunnut, Kuparinen hymyilee.

Kuparinen toteaa lopuksi, että opiskelut saavat nyt kyllä riittää.

- Ei ainakaan mitään uutta ammattia enää. Minulla on tällä koulutuksella nyt mahdollisuus tehdä monenlaista työtä.

Täydennyskoulutusta toki hankin sitten aina sitä mukaa kun tarvetta on, Kuparinen tuumaa.

Konkreettisia toimia työvoimapulaan

Eksotessa palveluesimiehenä työskentelevä Jenni Enbuska on toiminut suunhoidon osaamisalan koulutuksen moottorina. Enbuska ryhtyi viemään koulutuksen järjestämistä eteenpäin seurattuaan vuodesta toiseen jatkuvaa pulaa hammashoitajista. Lähimmät suunhoidon osaamisalan koulutusta järjestävät oppilaitokset löytyivät Kotkasta tai Mikkelistä.

- Tarve hammashoitajien kouluttamiselle alueellamme tuli suoraan työelämästä. Ajattelin, että olisi win win -tilanne sekä Eksotelle että Sampolle, jos saataisiin koulutus alkamaan, Enbuska kertoo.

Lopulta koulutus saatiin järjestymään oppisopimuskoulutuksena. Eksote sitoutui ottamaan suurimman osan opiskelijoista oppisopimuskoulutukseen omiin hammashoitoloihinsa ja loput opiskelijoista menivät yksityisiin hammashoitoloihin.

- En tiedä, onkohan mitään muuta koulutusta järjestetty näin tiiviinä oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä. Uskon, että vastaava malli voisi kuitenkin toimia myös muilla erityisaloilla, joihin on vaikea löytää osaavaa työvoimaa, Enbuska pohtii.

Jenni Enbuskan mukaan tarve hammashoitajien kouluttamiselle on tullut suoraan työelämästä.

Enbuskan rooli ei jäänyt pelkästään koulutuksen liikkeellepanijaksi, vaan Enbuska ryhtyi myös osaamisalan sivutoimiseksi opettajaksi. Pilotin onnistuminen on pitkälti Enbuskan, opettaja Marjut Kärnän ja lehtori Pia Laibertin hyvän yhteistyön ansiota.

- Yhteistyöllä on ollut valtava voima ja olemme nähneet, että tahtotila osaajien löytymiseen on ollut kova työelämäpuolella, toteaa Marjut Kärnä.

Kärnän mukaan opiskelijat ovat olleet motivoituneita, vaikka suunhoito on yksi haastavimmista osaamisaloista ja oppisopimuskoulutus vaatii opiskelijoilta paljon. Kaiken kaikkiaan kokemus on ollut positiivinen.

Merkittävää pilotin onnistumisen kannalta on myös se, että hammashoitolat ovat ottaneet opiskelijat aidosti hyvin vastaan. 

- Olen sanonutkin, että hoitoloihin valmistuu juuri niin hyviä hoitajia kuin millaisia me heistä ohjataan, Enbuska kertoo. 

Suunhoidon osaamisalan koulutus saa jatkoa - uusien opiskelijoiden haku on käynnissä

Ensimmäiset suunhoidon osaamisalan opiskelijat valmistuvat joulukuussa. Suurin osa valmistuvista jatkaa tämän jälkeen töitä oppisopimustyöpaikassaan, mutta tällä ei vielä kateta hammashoitajien kokonaistarvetta. Seuraava koulutus alkaa helmikuussa 2022 ja opiskelijahaku on nyt käynnissä. Kiinnostusta alalle on varmasti. Ensimmäiseen ryhmään oli 40 hakijaa, joista 15 valittiin koulutukseen.

- Syy koulutuksen suosioon piilee varmasti osittain siinä, että hammashoitajan työ on terveydenhuollon alalla niitä harvoja päivätyöhön painottuvia töitä, Enbuska pohtii.

Hammashoitajaksi sopii Enbuskan mielestä palveluhenkinen ihminen, joka tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Hammashoitajan on oltava tarkka ja sorminäppäryyttä tulisi löytyä myös.

- Hammashoitajan prototyyppi on varmaan sellainen pirteä, napakka ja pedantti, Enbuska hymyilee.

Alan opintoihin kuuluu paljon eri instrumenttien ja aineiden opettelua. Osa asioista on perinteisesti opeteltava ulkoa. Hammashoitajan on myös osattava ennakoida toimenpiteitä.

- Olen sanonut opiskelijoille, että oppimisen eteen on nähtävä vaivaa, etenkin opintojen alussa. Sitten lopussa tarvitset vielä sen aimo ripauksen rohkeutta, jotta uskallat lähteä tekemään asiakastyötä ilman ohjaajan tukea, Enbuska tuumii.

Haku suunhoidon osaamisalan oppisopimuskoulutukseen päättyy 3.12.2021. Lue lisää opinnoista ja hae mukaan www-sivuillamme.

Palaa otsikoihin