Uutiset
Tiimissä pohditaan ja opitaan toinen toiselta, virheitäkään ei pelätä
Saimaan ammattiopisto Sampossa on vuosien 2020–2021 aikana koko henkilöstö käynyt tiimivalmennuksen, ja tavoitteena on siirtyä tiimimäiseen työtapaan ja tiimiorganisaatioon. Tällä pyritään siirtämään suunnittelua, organisointia ja vastuuta päätöksistä organisaatiossa tiimeille, jotta saadaan parhaita mahdollisia toimintatapoja.
Tiimivalmennuksia on toteutettu viimevuosina määrätietoisesti henkilöstölle, ja tiimioppimisen startin lisäksi tiimimestareita on 30 ja ihmevalmentajia (senior coach) neljä.
Tiimi-innostus Sampossa lähti, kun pieni porukka Sampon henkilöstöstä vieraili Kainuun ammattiopiston Yritysamiksessa vuonna 2016.
Opiskelijoiden tiimioppiminen on parhaimmassa vauhdissa sosiaali- ja terveysalalla sekä sisustus- ja muotialalla. Laatukriteerinä toimii näillä aloilla meneillään olevat tiimioppimisen sertifioinnit.
Mitä tiimioppiminen tarkoittaa?
Sampossa ajatellaan, että tiimi on sekä oppimisen väline (opiskelijoilla ja henkilöstöllä) että organisoinnin väline. Tällaisesta mallista on saatu parhaimpia tuloksia.
– Strategiassa tiimioppiminen on vahvasti esillä, ja rakennamme yhdessä Sampon tiimimallia jatkuvasti oppien. Haluamme valmentaa opiskelijoistamme tiimiosaajia, joita halutaan työmarkkinoille, kertoo pedagoginen johtaja Riitta Moilanen.
Perinteisessä linjaorganisaatiossa johtajat ovat johtaneet ja alaiset ottaneet vastaan ohjeita. Tiimioppimisorganisaatiossa jokaisella tiimin jäsenellä on vastuu ja vapaus suunnitella työtään ja hoitaa asiat tiimissä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Lopputulosta pohditaan tiimissä ja opitaan yhdessä. Virheitäkään ei pelätä, vaan niistä opitaan.
Opettaja kannustaa toisilta opiskelijoilta oppimiseen
Varsinkin luovalla alalla tiimioppimisesta on vain hyötyä. Taideteollisuusalan ammattitutkintoa opiskelevat Reetta Harmaala ja Maria Pylkkänen kertovat, että eri taustoista tulevilla ihmisillä on rutkasti annettavaa ryhmälle.
– Kun itsekseen suunnittelee ja tekee, voi olla aika jumissa omien ajatustensa kanssa. tiimissä pallotellaan ajatuksia ja vaihdetaan näkökulmia suunnitteluun ja valmistukseen, Pylkkänen kehuu.
Harmaala ja Pylkkänen muodostavat paritiimin, mutta sen lisäksi he ovat mukana useissa ryhmä- ja projektikohtaisissa tiimeissä. Viime keväänä noin 10-henkinen tiimi pääsi suunnittelemaan ja toteuttamaan Luumäelle Kotkaniemeen lasten leikkipaikan. Eri alojen opiskelijoita oli mukana tiimissä, jota Pylkkänen veti. Yhteistä kaikille tiimeille tuntuu olevan hyvä kommunikointi, innostuminen, vastuun kantaminen sekä toisten kannustaminen ja toisilta oppiminen.
– Tosi paljon autamme toisiamme. Tiedämme toistemme vahvuusalueet, jolloin projekteissamme pystymme hyödyntämään jokaisen osaamista. Myös jos pitää kysyä neuvoa, se ei välttämättä ole opettaja, vaan yhtä hyvin jollain toisella opiskelijalla voi olla se tieto, Pylkkänen ja Harmaala selventävät.
Harmaala ei usko, että saisi tarpeeksi irti erilaisista tekniikoista vain yhden opettajan opetuksella.
– Opettajamme kannustaa toisilta oppimiseen. Tällä alalla on niin paljon erilaisia tekniikoita, jotka eivät välttämättä ole opettajan vahvuusalueita.
Opettaja Tuija Hietanen jakaa opiskelijoidensa mietteet sanomalla, ettei opettaja ole keskiössä vaan tiimi. Siinä jokaisella on osaamista, jota hyödynnetään yhteisessä tekemisessä.
– Oppimisesta olen tehnyt yhteisen projektin. Minä opettajana nappaan projekteja tehtäväksi, mutta samoin tekee oppimistiimi. Oppimista, ongelmanratkaisua, tiedonhakua, projektituotteita tms. tehdään yhdessä, ja samalla kerätään erilaisia oppimiskokemuksia.
Opiskelijat jakavat vastuuta omasta ja koko tiimin oppimisesta. Samalla opiskelijoiden omat oppimispolut toteutuvat. Opettajan työn luonne on monipuolistunut. Hietasen mukaan ”sisällön jakajan” roolin rinnalle on tullut tiimivalmentajuus.
– Olen käyttänyt tiimioppimista ammattitutkinto-opiskelijoiden kanssa nyt viitisen vuotta. Koko ajan olen kehittänyt omia tiimivalmennustaitojani ja ottanut menetelmät rohkeasti käyttöön.
Harmaalan
ja Pylkkäsen valmistuminen häämöttää ensi keväänä, mutta tiimin yhteydenpitoa
on tarkoitus jatkaa. Naisten mukaan siitä on vain hyötyä
Päällikkö luottaa tiimin toimintaan: ”Minun tehtäväni on antaa heidän loistaa!”
Sampon sosiaali- ja terveysalan koulutuspäällikkö Helena Kiuru kertoo, että tiimitoiminnalla on suuri vaikutus myös esimiehen jaksamiseen. Kun työtä on tekemässä ja jakamassa monta ihmistä, se lisää omaakin työhyvinvointia.
– Meillä on äärettömän osaavat opettajat. Minun tehtäväni on antaa heidän loistaa! Siellä on voimavaroja ja potentiaalia. Minä annan pääsuuntaviivat ja raamit, mutta he tekevät lukujärjestykset ja vievät asiat opiskelijoiden kanssa käytäntöön.
Kiurun mukaan tiimitoiminta ja tiimiytyminen vaatii aikaa. Dialogille pitää varata konkreettisesti työaikaa. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan – kehitys ei tapahdu hetkessä. Yhdessä tehtävässä tiimisopimuksessa kuvataan tiimin tehtävä, eri ihmisten roolit ja tehtävänkuvat, tiimin käytänteet sekä toiminnan reunaehdot.
– Johtajalta ja esimieheltä tiimitoiminta vaatii epävarmuuden sietämistä. Täytyy vahvistaa luottamusta tiimeihin ja niiden kykyyn toimia. Pitää kestää se, ettei kaikki ole vain omissa käsissä, Kiuru kertoo.