Uutiset
Koneasentaja pitää tuotantolaitokset käynnissä
Juuso Turunen kiinnostui kone- ja tuotantotekniikasta toden teolla ollessaan yläasteella, kun hän suoritti työelämään tutustumisjakson alan yrityksessä. Tänä keväänä hän valmistui koneasentajaksi Saimaan ammattiopisto Samposta ja työskentelee nyt Kemira Chemicalsin Joutsenon tehtaalla.
Juuso Turunen kiinnostui kone- ja tuotantotekniikasta toden teolla ollessaan yläasteella, kun hän suoritti työelämään tutustumisjakson alan yrityksessä. Tänä keväänä hän valmistui koneasentajaksi Saimaan ammattiopisto Samposta ja työskentelee nyt Kemira Chemicalsin Joutsenon tehtaalla.
Kone- ja tuotantotekniikan ammattilaiset työllistyvät monipuolisiin tehtäviin esimerkiksi metallialan yrityksiin, teollisuuden konepajoille, telakoille, korjaamoille tai vaikkapa tuotantoteollisuuteen. Kone- ja tuotantotekniikan alalta voi valmistua paitsi koneasentajaksi, myös koneistajaksi tai levyseppähitsaajaksi.
Koneasentaja toimii erilaisissa koneiden ja laitteiden kokoonpano- ja huoltotehtävissä sekä tekee kunnonvalvonnan mittauksia käytössä olevien järjestelmien mukaisesti. Työ on nykyisin hyvin siistiä, sillä monissa paikoissa tuotanto on pitkälti automatisoitua.
”Työtehtävät tehtaalla vaihtelevat aika paljon. Joskus voi olla samoja hommia pari päivää, joskus jokainen päivä voi olla erilainen – pääsääntöisesti työ on hyvin vaihtelevaa. Mutta tyypillistä työlle on, että työkaluja joutuu käyttämään, ruuveja ruuvaamaan ja pultteja kiristelemään, lisäksi tehtaassa pääsee esimerkiksi venttiileitä vaihtamaan”, Turunen kuvailee.
Koneasentajan taidoista on Turusen mukaan hyötyä myös työn ulkopuolella. Koneasentaja osaa muun muassa koota ja asentaa erilaisia koneita ja laitteita oikeilla menetelmillä työohjeita noudattaen.
”Kaikista teknisistä taidoista, mitä koulussa oppii, on apua myös siviilielämässä. Osaamisen sovittaminen käytännön tilanteisiin on niin ikään sellainen taito, mistä on paljon iloa arjessakin.”
Työelämä opettaa soveltamaan
Kone- ja tuotantotekniikan opintoihin sisältyy muun muassa koneistusta, erilaisia hitsausmenetelmiä, koneenasennustaitoja sekä asennus- ja kunnossapitotehtäviä. Näistä jälkimmäiset ovat Turusen mukaan koneasentajan tutkinnossa ne tärkeimmät. Koulun penkillä perehdytään perusasioihin, joita pääsee työelämässä soveltamaan.
”Kone- ja tuotantotekniikka on hyvin laaja käsite, joten siihen kuuluu paljon kaikenlaista opiskeltavaa. Työssä tulee vastaan runsaasti tehtäviä, joita ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä. Koulussa opetellaan tietyt hommat ja töissä sitten kokeneemmilta työkavereilta oppii soveltamista. Eli sen, että on monia eri tapoja ratkaista joku ongelma ja samalla näkee, mitä kannattaa ja voi tehdä.”
Työharjoitteluilla onkin koulutuksessa iso merkitys. Toisena opiskeluvuonna harjoittelua on yhteensä kahdeksan viikkoa, kolmantena vuonna harjoittelua on 3–4 kuukautta. Harjoittelujen määrä vaihtelee yksilöittäin.
Turusen mukaan työssäoppimisen aloitus ajoittuu yleensä tammi-helmikuun vaihteeseen, valmistuminen puolestaan touko-kesäkuun vaihteeseen. Turunen teki töitä myös kesät lukuvuosien välissä.
”Myös kesätöitä voi hyväksilukea osaksi tutkintoa työharjoittelupisteinä. Olin itse kolmantena vuonna oppisopimuksella töissä marraskuun lopusta tammikuun loppuun. Lisäksi tein kaksi kuukautta kesätöitä, jotka katsottiin työharjoitteluksi. Toisen ja kolmannen vuoden välisen kesäloman olin Astex Gear Oy:ssä ja viimeisimmän harjoittelun tein Fiber X Finland Oy:ssä.”
Koska jokainen opiskelija etenee opinnoissa hieman eri tahtiin, on hyvin yleistä, että tutkinto näyttää jokaisen opiskelijan kohdalla hieman erilaiselta. Turunen pitää sitä hyvänä asiana.
”Sampossakin tutkintoon voi vaikuttaa esimerkiksi juuri se, missä ja milloin opiskelija on töissä. Minusta opiskelijan henkilökohtainen osaaminen huomioidaan todella laajasti ja järkevästi nykyään ja siitä on opiskelijalle paljon hyötyä. Koulu voi olla jokaiselle yksilöllinen ja jokainen voi valmistua eri aikaan. Tutkintoon kuuluu tietyt pakolliset opinnot mutta tiukkoja, kaikki opiskelijoita koskevia sääntöjä on enää hyvin vähän.”
Merkittävä työllistäjä
Kone- ja tuotantotekniikan on merkittävä osa Suomen teknologiateollisuutta ja alalla on kotimaan tuotannossa ja ulkomaankaupassa merkittävä asema. Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala ja nykyään yli puolet alan tuotannosta meneekin vientiin.
Työllistymismahdollisuuksia on siis runsaasti niin Suomessa kuin myös ulkomailla. Tekniikan kehittyminen vie alaa vauhdilla eteenpäin, joten omaa ammattitaitoa on hyvä pitää yllä jatkuvasti. Ala tarjoaakin Turusen mielestä monipuolisesti erilaisia uravaihtoehtoja.
”Työ on todella vaihtelevaa ja alalla on paljon erilaisia työpaikkoja – töitä on mahdollista etsiä sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa eniten. Töitä riittää tulevaisuudessakin, sillä paljon tekijöitä on jäämässä eläkkeelle muutaman vuoden sisään. Jos erilaiset huoltotyöt ja kaikenlainen koneiden parissa työskentely kiinnostaa, kannattaa hakea opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa.”
Teksti ja kuvat: Satu Tähkä
Artikkeli on tehty VETO - Vetovoimaa ja väyliä tekniikkaan -hankkeessa. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.