Uutiset
Tiimioppiminen Etelä-Karjalassa: Case Pontuksen koulu
Tärkeitä työelämätaitoja opiskellaan tiimioppimisen keinoin jo useissa kouluissa. Juttusarjaan on haastateltu eteläkarjalaisia oppilaita ja opettajia eri koulutusasteilta alueen oppilaitoksista, joissa tiimioppiminen on osa arkea.
Pontuksen koulun Viherniitty-solun tiloissa valmistaudutaan viikon aloitukseen. Keskustorina tunnettuun tilaan kerääntyy ystävänpäivän aamuna noin 80 oppilaan joukko. Oppilaat ovat 1.-, 3.- ja 5.-luokkalaisia ja alkamassa on joka maanantainen kummitiimien tapaaminen, jossa eri ikäiset lapset työskentelevät yhdessä omissa kummitiimeissään. Keskustorilla tavataan kavereita ja seuraavaksi hiljennytään kuulemaan opettaja Minna Hiltusen ohjeita ja aamun kulkua.
Tämän päivän kummitiimitehtävä liittyy ystävänpäivään ja tiimikavereiden hyvien ominaisuuksien tunnistamiseen, pian jo jakaudutaankin omiin tuttuihin tiimeihin. Jokainen kummitiimi koostuu 4-6 oppilaasta ja mukana on lapsia solun kaikilta kolmelta luokalta.
Töitä tehdään tiimeissä itseohjautuvasti, mutta aikuisten tuki on jatkuvasti saatavilla tarvittaessa ja opettajat ohjaavat toimintaa kiertäen tiimejä. Lapsille tiimissä puuhaaminen on jo hyvinkin tuttua.
— Ihan normaalilta tuntuu, toteaa ykskantaan 5.-luokkalainen Lauri kysyttäessä, millaista tiimissä työskenteleminen on.
Lauri kuuluu ikäryhmään, joka on käynyt Pontuksen koulua sen valmistumisesta asti. Hänen kummitiimiinsä kuuluvat myös 1.-luokkalaiset Seela ja Kosti sekä 3.-luokkalainen Sara. Ryhmä tykkää yhdessä tekemisestä ja askartelutehtävä valmistuukin hyvää tahtia.
— Lapset ovat tottuneet omiin tiimeihinsä ja tiimit ovat tulleet heille tärkeiksi, kertoo opettaja Minna Hiltunen.
Toisella puolella solua omassa kummitiimissään 5.-luokkalainen Elsa, 3.-luokkalainen Väinö ja 1.-luokkalainen Jasper ovat myös hyvässä vauhdissa. Heidän mukaansa kummitiimissä vaihdetaan kuulumisia aina kun nähdään ja yhdessä on kiva tehdä. Ongelmatilanteisiin ei ole törmätty ja eri ikäisten kavereiden kanssa työskentely näyttääkin sujuvan luonnollisesti.
Kummitiimit ovat osa Pontuksen koulun arkea, mutta tiimioppimisen mallit ovat käytössä laajemminkin. Kovalla työllä on muodostettu toimiva kokonaisuus, jonka perustana olevat tiimioppimisen periaatteet näkyvät myös opettajien työtavassa.
— Pontuksen koulu valmistui viisi vuotta sitten, siitä lähtien opettajat ovat toimineet opettajatiimeissä. Rakenne on helppo, neljä solua ja neljä tiimiä. Lisäksi erkkaopettajilla sekä koulunkäyntiohjaajilla on omat tiiminsä. Tiimit on muodostettu opettajien vahvuuksien kautta ja tiimi opettaa oman solunsa lapsia yhteistyössä. Pyrkimyksenä on pysyä mahdollisimman pitkään samana tiiminä, toki vaihdoksiakin tulee, kertoo koulun rehtori Katri Kurronen.
Toimintaa ohjaa Pontuksen ProKoulu-matriisi, koulun arvot, jotka ovat myöskin avoimesti nähtävillä monessa paikassa. Kaiken ytimessä ovat dialogitaidot, jotka on jalkautettu lasten arkeen heille resonoivalla tavalla: keskustorin paraatipaikalla odotuksen kettuhahmo Kettunen jr., kuuntelun pöllö Huuhko, kunnioituksen karhu Tassunen ja suoran puheen lintu Zigguliwings muistuttavat läsnäolollaan tärkeistä taidoista.
Lapsille tiimioppimisen malliin nojaava koulunkäynti tuntuu olevan normaalia arkea. Taustalla kuitenkin muutos on ollut hidasta, ja aikuisilta vaatii myös paljon sietää rakenteellista muutosta. Opettajien on osattava tehdä yhteistyötä ja toimia itseohjautuvasti.
— Johtamisestahan se muutos lähtee. Olen osa Pontuksen tiimiä ja luotan henkilöstööni sekä siihen että jokainen meillä kantaa vastuunsa, tekee ja hoitaa sovitut tehtävät ja asiat. Meillä on talo täynnä asiantuntijoita ja heille on annettava mahdollisuuksia tehdä ratkaisuita, toteaa Katri Kurronen.
— Olemme vahvasti yhteisöohjautuva työyhteisö.
Ensin Pontuksen koulussa tiimiytyivät aikuiset, sitten oppilaat. Oppilaiden eri ikäluokkia yhdistävät kummitiimit on käynnistetty viime vuonna. Kummitiimit ovat saaneet oppilailta hyvää palautetta.
— Kun uutta strategiaa on pohdittu ja oppilaatkin ovat olleet siinä mukana, niin ehdottomasti on noussut toiveita, että kummitiimit halutaan pitää.
Tiimioppimisen ja dialogin vieminen käytäntöön ei tapahdu helposti. Työ kuitenkin palkitsee isolla kädellä. Tärkein, eli se mitä lapset hyötyvät tiimioppimisesta näin varhaisessa vaiheessa on Kurroselle selvää.
— Tässä yhteiskunnassa, lasten tulevaisuuden opinnoissa ja työpaikoissa, kaikessa tarvitaan niitä vuorovaikutustaitoja. Sanon nuorille ja tiiminvetäjillekin joskus, että odota, kaveri saattaa tehdä eri tavalla ja eri tahdissa kuin sinä – mutta tärkeää on antaa mahdollisuuksia ja luottaa siihen, että ihmiset lopulta tekevät ja onnistuvat. Siihen tapaan toimia kasvetaan hiljalleen, kun tulee vuosia lisää ja onnistumisia. Myös epäonnistumisia pitää tulla ja oppia niistä, summaa Katri Kurronen.
Opettajien sitoutuminen yhdessä tekemiseen on keskiössä. Myös opettajan työ on luonnollisesti erilaista kuin perinteisessä tavassa. Pontuksen koulun lapset tuntuvat olevan hyvin itseohjautuvia, mutta työ on paljon käytöksen ohjaamista ja oma-aloitteisuuden opettamista.
— En palaisi enää vanhaan malliin, jossa opettaja on yksin luokan edessä, kävisi hyvin äkkiä tylsäksi, hymyilee opettaja Jarno Puumalainen.
Ystävänpäivä jatkuu Pontuksen koululla ja kummitiimien tehtävät on saatu valmiiksi. Lapset ovat siirtyneet jo seuraavien tehtävien pariin ja seinälle on muodostunut taideteos, joka on kuten toimiva tiimikin on – enemmän kuin osiensa summa.
