”Konepellin alle ei montaa silmäparia mahdu” – siksi autoalan opetuksessa hyödynnetään kameroita ja interaktiivisia näyttöjä
Saimaan ammattiopisto Sampon oppimisympäristöjä kehitetään koko ajan. Autoalalla otettiin viime syksynä käyttöön uusi simulaatioluokka.– Pyörittelin ajatusta, miten digitaalitekniikan mahdollisuudet, oppimisen ja autot voisi yhdistää, Sampon autoalan lehtori Mikko Näivä kertoo.
Autoalan simulaatioluokka, eli "sauna". Taustalla aiemmin valkoinen tiiliseinä, josta tiilet on maalattu yksitellen esiin. Kuva: Mikko Näivä.
Pohdintojen tuloksena syntyi kameroita ja interaktiivisia näyttöjä hyödyntävä simulaatioluokka. Luokasta löytyy myös langaton äänentoisto, liikuteltava katsomo ja autonostin.
Vastaavan tyyppisiä simulaatiotiloja hyödynnetään muun muassa automerkkien huoltokoulutuksissa.
Näivä kertoo, että nykyautojen tekniikka kehittyy jatkuvasti monimuotoisempaan suuntaan. Teknistyminen vaikuttaa myös alan koulutukseen.
– Nykyautojen huoltaminen vaatii enemmän suunnittelua ja perehtymistä kuin vanhempien autojen huolto. Ennen nykyauton huollon aloittamista täytyy ottaa selvää tarvittavista työkaluista ja varaosista.
Simulaatioluokka on tässä hyvänä apuna. Luokan näytölle voidaan heijastaa kuvaa puhelimesta tai kamerasta.
Vasemmalla: kamera kuvaa pakokaasutesteria. Oikealla: pakokaasutesterin kuva simulaatioluokan näytöllä. Kuva: Mikko Näivä.
Yhtä lailla luokkaa voidaan hyödyntää myös varsinaisten huoltotöiden opetuksessa.
– Auton konepellin alle ei montaa silmäparia mahdu. Kameran ja näytön kautta moottoritilassa tapahtuvia korjaustöitä voi seurata huomattavasti isompi joukko.
Tarvittaessa näytöllä voi myös näyttää kuvia ja näytölle voi piirtää. Näytölle voi heijastaa esimerkiksi puhelimella työskentelystä otettuja kuvia ja käydä jälkikäteen läpi jonkin työharjoitteen.
Hieno tila
Simulaatioluokka ei ole ainoastaan hienoa tekniikkaa. Myös tilan sisustukseen on panostettu. Koko projekti aloitettiin tilojen seinien muokkauksella.– Sampossa vaihdossa ollut espanjalainen sisustussuunnittelija vastasi tilan suunnittelusta ja pintakäsittelyalan opiskelijat hoitivat toteutuksen. Alussa täällä oli valkoinen tiiliseinä, mutta opiskelijat maalasivat siihen tiilikuvion.
Myös muissa kunnostustöissä käytettiin sampolaisten osaamista. Metalliala asensi pöytinä toimiviin tynnyreihin pyörät ja teki katsomoiden rungot. Rakennusala asensi katsomoiden istuinosat, ja pintakäsittelyala maalasi katsomot. Sähköala muokkasi tilan pistorasioita, ja sisustus- ja muotiala tekee tilan ikkunaverhot.
Näivä kertoo, että palaute sekä alan opettajilta että opiskelijoita on ollut hyvää.
– Simulaatioluokka on osoittautunut todella monikäyttöiseksi, ja palaute on ollut yksinomaan positiivista.
Samalla Näivä tekee hauskan paljastuksen.
– Luokan katsomot näyttävät saunan lauteilta. Siksi alan opiskelijoiden ja opettajien suussa simulaatioluokka on saanut leikkisästi nimen ”sauna”. Kun sanon, että mennään ”saunaan”, kaikki tietävät mitä tarkoitan.
Simulaatioluokka toteutetiin Y3-kampus-hankkeen hankerahoituksella. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja uudistaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiarahasto.